Hyvinvointialueen pitää omalta osaltaan huolehtia ihmisoikeuksien toteutumisesta niin kuin muunkin julkisen vallan. Nostan ensimmäiseksi korjauslistalle, että paperittomille varmistetaan oikeus välttämättömään hoitoon myös silloin kuin se ei ole kiireellistä.
Paperittomalla tarkoitan tässä henkilöä, joka ei pääse normaalisti julkisen terveydenhoitomme piiriin, kun häneltä puuttuu jokin seuraavista: oleskeluluvan voimassaolo, kotikunta Suomesta tai päätös Suomen sosiaaliturvajärjestelmän piiriin kuulumisesta, eikä myöskään oman maan sosiaalivakuutus tai yksityinen sairausvakuutus kata eteen tulevaa sairautta. (Vrt. Pakolaisneuvonnan paperittomien määritelmiä.)
Nykyään kaikilla on oikeus vain kiireelliseen hoitoon: jos jäät auton alle, ambulanssi kiidättää sairaalaan ja henki pelastetaan, vaikkakin perässä seuraa tuhansien eurojen lasku. Sen sijaan kiireetön välttämätön hoito ei ole toimi. Pitkäaikaissairauksien hoito ei tällä hetkellä toimi ja muutenkin pienemmät vaivat jäävät hoitamatta kunnes kriisiytyvät kiireelliseksi hoidoksi. Erityisen ongelmallista on, että mielenterveysongelmien kanssa jää yksin.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen tulee päättää, että oikeus kaikkeen hoitoon on alle 18-vuotiailla ja raskauden seuranta, synnytys ja äitiysvaihe hoidettaisiin. Sen jälkeen on laajennettava muidenkin aikuisten välttämättömään hoitoon. Tämä on linjaus, joka on tehty Helsingissä, jossa on satakertainen määrä paperittomia.
Pahimmillaan Pohjois-Karjalassa on jäänyt alle kouluikäisiä kehitysvammaisia ilman tilanteen kartoitusta, ilman kuntoutusta, ilman tarvittavia apuvälineitä. Hyvinvointialueen on hoidettava alueen asukkaat riippumatta siitä, mikä on henkilön kulloinenkin tilanne oleskeluluvan suhteen. Monesti täkäläisessä paperittomuudessa on kyse oleskelulupahakemusten välitilasta. Ja joskus sitten siitä, että ihminen valitsee mieluummin elämän Euroopassa kuin kuoleman kotimaassa.
Jos arvioidaan Pohjois-Karjalassa olevan noin 20 paperitonta, THL:n 2014 selvityksen perusteella kustannus voisi olla noin 20 000 euroa vuodessa. Paperittomat ovat enimmäkseen työikäistä vähän sairastavia henkilöitä, ja kapeasti välttämättömän hoidon kustannukset voi arvioida keskimäärin tuonkokoiselle väestöryhmälle tuolle tasolle.
Otin kysymyksen paperittomien välttämättömän terveydenhoidon järjestämisestä Siun soten hallituksen keskusteluun, kun joulukuun 2021 kokouksessa oli päätettävänä asiakasmaksut. Ulkomaalainen, jolla ei ole kotikuntaa tai kotimaata maksamassa, joutuu maksamaan hoidon koko kustannukset, kun tavan pohjoiskarjalaiselta peritään vain muutaman kympin asiakasmaksut. Maksut ja niiden perintä ovat vaikeuttaneet hoidon jatkumista, vaikka maksuaikojakin olisi myönnetty. Asiaan palataan kuntayhtymän aikaan vuoden 2022 aikana, mutta viimeistään hyvinvointialueen on 2023 asia hoidettava kuntoon.
Pohjois-Karjalassa on toiminut vuodesta 2014 vapaaehtoisvoimin toimivan Joensuun Global Clinic, joka on hoitanut kymmeniä tapauksia. Olin perustamassa sitä ja 2014-2020 sen JGC:n yleinen yhteyshenkilö. Kiitos kaikille siihen osallistuneille lääkäreille, hoitajille, sosiaalityön ammattilaisille ja järjestötoimijoille sekä tulkeille! Vapaaehtoisvoimin ei kuitenkaan voida kuitenkaan toteuttaa nykyaikaista diagnostiikkaa eikä hoitoja.
Tiedän hyvin, että Pohjois-Karjalassa sote-palveluissa on muitakin oikeuksia koettelevia käytäntöjä esim. vammaispalveluiden saatavuudessa ja ikäihmisten palveluiden tasossa. Nostan kuitenkin paperittomien tilanteen kiireellisimmäksi.
Lisätietoa paperittomien terveydenhoidosta: Global Clinic.