Pohjois-Karjala on mielenterveystilastoissa synkimpiä maakuntia Suomessa. Ja suomalaista työelämää vaivaa sekä sairauspäivissä että työkyvyttömyyseläkkeissä mitattuna pää enemmän kuin selkä, noin kolmasosa kummallakin mittarilla on mielenterveydenongelmia.
Mielenterveyden palveluihin pitää päästä nykyistä helpommin, nykyistä useamman, nykyistä nopeammin. Kun pää alkaa hajota, ei ole paljonkaan voimia etsiä, mikä ovi avautuu kenellekin. Matalan kynnyksen palveluita on lisättävä kouluilla, oppilaitoksissa, muiden palveluiden parissa ja tietysti terveyskeskusten ovilla. Erityisesti nuorten mielen tukeminen ajoissa ilman pitkiä odotusaikoja on tulevaisuuden luomista. Kasvokkain kohtaamisen lisäksi etäpalvelut helpottavat hoitoa ja sen aloittamista, esim. valtakunnallinen Mielenterveystalo.
Järjestöillä on mielenterveyden kentällä iso merkitys oven avaajana. Kriisikeskuksen ammattimainen keskusteluapu laajentaa mielen hoitoa. Kriisipuhelin lisää mahdollisuuksia ottaa yhteyttä, kun ei tiedä mihin päin mieli mataa. Ja vertaistuella on suuri merkitys kuntoutujalle, kun ensivaiheen kriisistä on päästy eteenpäin.
Maahanmuuttajatyössä huomasin, että vaikeimpia kielikysymykset terveydenhuollon alalla ovat mielen puolella. Oman kropan ongelmat pystyy hahmottamaan helpommin ja kommunikaatio lääkärin ja hoitajien kanssa toimii joskus näyttämällä. Mieltä on vaikeampi näyttää. Tarvitaan omakielistä mielenterveyden tukea ja hoitoa, tarvittaessa tulkattuna. Lisäksi on kulttuureja, joissa mielen ongelmista puhumiseen ei ole tapoja, pelätään hulluksi leimautumista. Eikä se hulluksi leimautumisen pelkäämisen kulttuuri ole kaukana takana Suomessakaan.
Sitten on vaikeiden ongelmien hoito. Psykiatria kehittyy. Yhdistelmät terapiaa ja sopivia lääkkeitä ovat tehokkaita vaikeisiinkin ongelmiin. Niiden määrittämiseksi vain on tehtävä töitä, ja työhön tarvitaan tekijöitä, psykiatrian ammattilaisia, joita ei näillä selkosilla heitäkään paljon ole. Saumaton yhteistyö kaikkien paikkakuntien kattavan matalan kynnyksen ja erikoisosaamista tarjoavan hoidon välillä on tärkeä osa onnistumista.
Terveydenhuollossa mielenterveyden kentällä on monta toimijaa. Ihmisten ongelmat eivät rajoitu päähän. Yhdet tarvitsevat muiden terveysongelmien hoitamista, toiset päihdetyötä ajoissa ja riittävästi, kolmannet sosiaalityötä elämänhallinnan ongelmiin, neljänsille riittäisi työ ja toiminta jos niitä vaan löytyisi, viidennet lähimmäksi työkuntoiset lähtevät etsimään Kelan hyväksymää terapeuttia. Muita toimia ei voi jättää tehtäväksi sitten kun mieli on hoidettu, tai toisinpäin. Yhteistyö mielessä.
Lopuksi, Pohjois-Karjalassa sujuva tie mielenterveyden hoitopolulle on soittaa hoitokoordinaattoreille (p. +358 13 330 2145), mutta eipä sitäkään moni tiedä.