Politiikkani keskeiset alat ovat ilmasto ja ympäristö sekä ihmisoikeudet ja demokratia.
Joensuun tulevaisuus on globaalisti kiinnostava yliopistokaupunki.
Koulutus ja tutkimus
Sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun menestys ja niiden tuoma kansainvälisyys on merkittävä osa kaupunkia. Maahanmuuttoa tulee korkeakoulujen, työn, opiskelun, rajan läheisyyden ja pakolaisuuden vuoksi. Uusien joensuulaisten on päästävä hyvin kiinni elämään täällä ja tulomuuton ja kotoutumisen palveluiden on oltava riittävät ja laadukkaat, riippumatta tulijan taustasta tai muuttaako Joensuuhun Pohjois-Karjalasta, muualta Suomesta vai muualta maailmasta.
Koulutus on pidettävä korkeatasoisena varhaiskasvatuksesta yliopistoon asti.
Sosiaali- ja terveyspalvelut ja hyvinvointityö
Mielenterveyspalveluiden saatavuus ja kynnyksen madaltaminen niihin pääsyyn on edelleenkin tärkeä eri sektoreiden kehittämiskohta. Julkiset mielenterveyspalvelut varmistavat kaikkien pääsyn hoitoon.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on kasvamassa kuntien uusi yhteistyökuvio sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa. Jos sote-uudistus toteutuu, Pohjois-Karjalassa ei kovin paljon asiakkaalle muutu, koska sote-palvelumme ovat nytkin SiunSotessa. Rakenteissa ja rahoituksessa muutokset ovat isommat. Kuntien, myös Joensuun, on otettava laajempi katse kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Keinoina ovat mm. lähiympäristön ja lähiliikuntapaikkojen ylläpito, toki myös lähikulttuuripaikat, ja monenlaiset osallisuuden edistämisen keinot. Joensuu tarvitsee toimivan hyvinvointipolitiikan myös silloin, kun sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtyneet hyvinvointialueille.
Kaupunkiympäristö
Kaupunkirakenteen kehittämisessä tärkeitä ovat kaupunkialueen tiivistäminen, vireän kaupunkikulttuurin edistäminen, joukkoliikenteen kehittäminen ja pyöräilyn parantaminen.
Joensuun kaupunkialueen pitää kasvaa sisään ja ylös, eikä levittäytyä hajalleen. Muuttoliikkeestä viime vuosina pääosa on suuntautunut tiiviiseen kaupunkiin ja niin sitä pitää suunnata jatkossakin. Penttilänrannan rakentaminen jatkuu 2020-luvulla ja ulottuu vielä seuraavalla vuosikymmenelle. Ruutukaavaa voi uusia tiivistämällä ja pääsääntönä tulee olla 6-kerroksinen rakentaminen. Tulliportinkadun kerrostaloalue on sekin kävelyetäisyydellä keskustan palveluista. Vuonna 2020 Ylisoutajansillalla oli yli miljoona kävellen ja pyöräillen ylitystä.
Samalla kun ydinkaupunkialuetta tiivistetään, se mahdollistaa luonnon säilyttämisen muualla Joensuun alueella, niin maaseutualueilla kuin kaupungin viheralueilla.
Joukkoliikenteen kehittämisessä tulevina vuosina on tärkeää tihentää vuorovälejä vilkkaimmilla linjoilla sekä saada ilta- ja aamuaikoihin vuoroja, jolloin vuorotyöläiset ja junamatkailijat pääsevät paikallisbussiin. Siten bussit saadaan kilpailukykyiseksi kulkumuodoksi mm. Rantakylä-Utra-suunnalla. Tämän hyötynä on sekä kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen että joukkoliikenteen talouden paraneminen. Seuraavina kohteina on käyttövoiman ilmastovaikutukset myös pidemmillä linjoilla nyt, kun kaupunkialueen liikenteestä merkittävä osa saatiin sähkölle. Kokonaisuudessa luotettavuus on joukkoliikenteen perusta ja siitä on pidettävä kiinni.
Pyöräilyn laatukäytäviä on jatkettava ja pyörätieverkostoa pidettävä yllä. Turvallinen pyöräilykaupunki on hyvää ilmasto- ja terveyspolitiikkaa.
Kaupunkikulttuuria pidetään vireänä sillä, että sille on tilaa ja lupaa toimia kaupungilla. Pyöräiltävää, skeitattavaa, kelattavaa ja tanssittavaa kaupunkia!